Täällä minä olen, omassa elementissäni. Olen sulkeutunut omaan zen-kuplaani nappikuulokkeitten avulla ja kehoni on pysähtynyt olutmukin ääreen. Mieleni kuitenkin seuraa ympäristöä ja ihmisolentoja kiinnostuneena.
Kahvilan seinien ssisällä on näennäisen rauhallista, mutta sosiaalisilla säännöillä peitellään todellisia tunteita ja faktoja ihon alle. Kehossa on vain yksi aukko, josta salaisuudet voivat karata ja se on keskellä naamaa. Joukon keskellä sitä mahdollisuutta ei yleensä haluta käyttää nolaamisen pelossa. Tarkalle ne ehkä silti paljastuvat. Ehkä.
Näen ainakin yhden pariskunnan, jonka parisuhde on loppusuoralla. He eivät hymyile, nainen suojaa itsensä vetämällä reidet rintaansa vasten. Molemmat puhuvat vuoroin puhelimiinsa, mutta eivät toisilleen. Nämä ihmiset ovat arjen vankeja, eivätkä enää pelastettavissa. Heinän siivet on nypitty irti ja Peter Pan miehen sisässä on kuollut. Heidän sisäinen, elämäniloinen lapsensa on hukutettu velvollisuuksien kaivoon. Erotkaa. Pian.
Näen myös miehen ja pienen tytön laiturilla. Tapa, jolla mies nostaa lapsen syliinsä, paljastaa, ettei mies ole lapsen isä. Luonnottomat liikkeet paljastavat, ettei hän ole ollut lapsen kanssa alusta asti, eikä ole kovin itsevarma tilanteessa. Lähistöllä on nainen ja pohdin, tuntevat he toisensa. Mitkä ovat miehen motiivit tai suhde naiseen? Haluaako mies käyttää tilanteen hyväkseen naisen vuoksi? Lapsi istuukin pian naisen viereen, heidän reidet ovat kiinni toisissaan. Mies, ole aito. Sellaisena nainen sinut haluaa.
Osunko edes osittain oikeaan? Selviääkö se koskaan? Haluan uskoa, että nämä ovat faktoja. Että olen havainnoinut oikein. Ihmisten motiivit eivät koskaan ole sitä, miltä ensin vaikuttaa.
Kahvilan seinien ssisällä on näennäisen rauhallista, mutta sosiaalisilla säännöillä peitellään todellisia tunteita ja faktoja ihon alle. Kehossa on vain yksi aukko, josta salaisuudet voivat karata ja se on keskellä naamaa. Joukon keskellä sitä mahdollisuutta ei yleensä haluta käyttää nolaamisen pelossa. Tarkalle ne ehkä silti paljastuvat. Ehkä.
Näen ainakin yhden pariskunnan, jonka parisuhde on loppusuoralla. He eivät hymyile, nainen suojaa itsensä vetämällä reidet rintaansa vasten. Molemmat puhuvat vuoroin puhelimiinsa, mutta eivät toisilleen. Nämä ihmiset ovat arjen vankeja, eivätkä enää pelastettavissa. Heinän siivet on nypitty irti ja Peter Pan miehen sisässä on kuollut. Heidän sisäinen, elämäniloinen lapsensa on hukutettu velvollisuuksien kaivoon. Erotkaa. Pian.
Näen myös miehen ja pienen tytön laiturilla. Tapa, jolla mies nostaa lapsen syliinsä, paljastaa, ettei mies ole lapsen isä. Luonnottomat liikkeet paljastavat, ettei hän ole ollut lapsen kanssa alusta asti, eikä ole kovin itsevarma tilanteessa. Lähistöllä on nainen ja pohdin, tuntevat he toisensa. Mitkä ovat miehen motiivit tai suhde naiseen? Haluaako mies käyttää tilanteen hyväkseen naisen vuoksi? Lapsi istuukin pian naisen viereen, heidän reidet ovat kiinni toisissaan. Mies, ole aito. Sellaisena nainen sinut haluaa.
Osunko edes osittain oikeaan? Selviääkö se koskaan? Haluan uskoa, että nämä ovat faktoja. Että olen havainnoinut oikein. Ihmisten motiivit eivät koskaan ole sitä, miltä ensin vaikuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti