Nuorien sielujen rimpuilu

Ihminen on kaunis. Aina sanotaan, että kauneus on sisäpuolella. Se onkin totta niiden kohdalla, ketkä sitä ovat.

On myös sisäisesti kammottavia ihmisiä, nuoria sieluja, joiden itsekkyys saa heidät vaikuttamaan pahantahtoisilta. Heitä on raskasta seurata ja vielä vaikeampi ymmärtää, mutta heidän kohdallaan
tulee oivaltaa ansa. Negatiiviset tunteet, jopa viha, alentavat samankaltaiseen kehittymättömyyteen. Heitä ei voi auttaa, vaan hymyillä kypsymättömyydelle. Muuten he vetävät mukaansa ja katkeroittavat.

Nämä nuoret sielu tunnistaa parhaiten materiasta ja pinnallisesta elämänasenteesta. Karman myötä he kasvavat omaan tahtiinsa, kierron pituus riippuu sielusta ja sen ymmärryksen lisääntymisestä. Vaikeita sieluja tavatessa voisi ajatella, että he ovat karman asettama testi omille sieluillemme.

Riippumaton Ajattelija lähettää terveiset Sinulle: jos olet pysähtynyt lukemaan, olet jo karmisesti voiton puolella. Älä astu ansaan.

Pubi näyttämönä

Riippumaton Ajattelija ei enää ylläty mistään. Kohtaamiset ovat muuttuneet mukaviksi elämän piristyksiksi ja kun asennoituu positiivisesti ja avoimesti muihin ihmisiin, kaikki toimii kyllä ja kohtaamisia tulee vastaan silloin tällöin.

Edellisen kohtaamisen näyttämö oli helsinkiläinen pubi, pikkuinen kuppila, jossa Ajattelija tunnustaa olleensa viikolla, epätodennäköisimpänä aikana kohdatakseen henkimaailman ihmisiä. Tapahtuipa niin, että hieman hyvällä tuulella oleva Ajattelija kysyi yllättäen viereisessä pöydässä istuvilta nuorilta miehiltä, mikä miehiä huvitti, kun he nauroivat Ajattelijan kohdalla ääneen. Hänenkö habituksensa kenties, heitti hän kevyesti sitä luonnollisesti tarkoittamatta. Miehet kiistivät asian ja yllättäen Ajattelija istui pöytään. Ajattelijan esitti kysymyksen "Uskotteko te Kohtaloon?" Miehet myönsivät ja toinen heistä kiinnitti varsin kiinteän katseensa Ajattelijaan. He ketselivat pienen hetken toisiaan hiljaa ja Ajattelija avasi keskustelun epätodennäköisestä aiheesta, kertomalla tulkitsevansa taroteja, sellaisia kuvakortteja. Mies kaivoi laukkuaan ja nosti pöydälle kaksi pakkaa, "ai tällaisia?"

Riippumaton Ajattelija kohotti kulmakarvojaan silti sen kummemmin yllättymättä. Tapahtuma oli itseasiassa varsin tarkoituksenmukainen. Mies kaivoi esille symbols-pakan ja Rider Waiten, joista ensimmäistä Ajattelijakin sai hypistellä. Rider Waite, joka on myös Ajattelijan oma pakka, mies ei antanut koskea. Hetken verran pöydässä keskusteltiin korteista ja Symbols-dekin erilaisisa merkityksistä. Energioiden virtauksia kokeiltiin, mutta niitä Ajattelija ei jostain syystä tuntenut. Kohta tiet kuitenkin erosivat ravintolan sisällä, kun Ajattelijan oma seurue vaati huomiota.

Jokin sai Ajattelijan kuitenkin vielä palaamaan pöytään pieneksi hetkeksi. Ajattelija esitti partaiselle miehelle kysymyksen: "Ollaanko me kuitenkin jotenkin eri leireissä?" Mies sanoi miettineensä samaa. Hänen kanssaan tultiin niihin mietteisiin, että jos Ajattelija on valkea, mies on harmaa, ja jos mies olisi Maagikko, niin Ajattelija olisi Ylipapitar. Molemmat olivat kiinnostuneita toisen Tiestä tiedostaen, että se oli erilainen, mutta tuntematta sitä silti uhkaavana. Ajattelija tunnusti olevansa väline ja kanava, kun partamies taas koki voiman lähtevän hänestä itsestään. (Toim huom. Riippumaton Ajattelija ei pidä tätä vaihtoehtoa mitenkään mahdollisena. Universaali voima tulee kosmoksesta, eikä yksilöistä. Toisinajattelijoiden kommentteja toivotaan.) Inhottavan inhimillisenä olentona Ajattelija on luonnollisesti hyvillään ja imarreltu miehen arviosta Ajattelijan roolista ja syynä tähän on miehen Rider Waiten tuntemus. Hän tunsi varmasti Ylipapittaren merkityksen.

Mies totesi energian olevan Ajattelijassa, mutta että Ajattelija esti sitä kulkemasta heidän sitä koettaessaan. Totta. Sen verran suojan tarvetta tilanteessa oli, ettei energia virrannut, koska niin oli tarkoituskin.

Joku tai monikin voi nyt ajatella, ettei kenellekään voi sattua näin paljon merkillisiä kohtaamisia, mutta kyllä voi, jos on tilanteille avoin. Hulluksi leimaamisen pelossakin voi joissakin tilanteissa kokeilla kepillä jäätä ja se palkitsee näillä tilanteilla.

Henkilökohtaisesti, sinun

Talvi on luvannut tulla, mutta perunut silti puheensa jo pariin otteeseen. Riippumatto on pyörinyt vinhasti talvimyrskyissä ja ensimmäistä kertaa siinä ei ole voinut miettiä tulematta rauhattomaksi. Rauha ei ole kiinni paikasta, vaan pään sisältä, siksi Ajattelija on siirtynyt sohvalle. Ajat muuttuvat.

Riippumaton Ajattelija on rakastanut ja tullut rakastetuksi. Molemmat asiat ovat tapahtuneet aina omalla tavallaan ja omana aikanaan, aina juuri niinkuin juuri kyseisenä aikana on ollut tarpeellista. Rakkaudet ovat kulkeneet omia elämänkaariaan, joku hiljalleen kehittyen ennen täyteen liekkiin leimahtamista ja toinen heti kuumana, kirkkaalla liekillä palaen ja hiljaa pois hiipuen.

Ihmisiä tulee ja ihmisiä menee, ja heillä kaikilla on ollut tehtävä elämissämme. Jokainen rakkaus on jättänyt jälkensä, jopa ne ikävimmät eli saavuttamattomat, joiden vaikutusta on vaikea arvioida. Nekin ovat olleet olemassa syystä.

Mutta ettei Ajattelijan hypähtelevä ajatus harhautuisi liikaa, takaisin saavutettuihin rakkauksiin. Saavuttaahan niitä ei voi, ne tulevat silloin kun niitä vähiten osaa odottaa. Mietteiden pieni yksisarvinen haluaa laukata kohti ajatusta kohtalosta, mutta vastenmielisesti Ajattelija suitsii sen.

Tämänkertaisen aivopuskahduksen kantava ajatus on yksilöllinen rakkaus. Tunne tai oikeastaan tila on jokaisessa parisuhteessa omanlaisensa. Ajattelija uskoo, että jokaista ihmistä on tarkoituskin rakastaa juuri hänelle ominaisella ja sopivalla tavalla.

Lohdullista on se, ettei ketään voi oikeasti lopulta verrata keskenään. Vielä lohdullisempaa on se, ettei Ajattelijaakaan voi pitää muuna kuin ainutkertaisena, omana itsenään. Parasta kuitenkin asiasta tekee sen oman rakastetun katsantokanta. Jokaisen katsojan omat kokemukset ja niiden herättämät tunteet peilautuvat Riippumattoman Ajattelijan pinnasta takaisin ja saavat hänetkin näyttämään jokaisen mielestä erilaiselta. Siksi kukaan ei koskaan toista itseään, vaan on jokaiselle puolisolle omanlaisensa, erilainen kuin sille edelliselle. Muutumme muuttamatta itseämme lainkaan, vain  puolison suodattimen vuoksi. Olemme omia itsejämme, persoonia isolla alkukirjaimella.