Identiteetti

Riippumaton Ajattelija pelkää olevansa magmaa. Kuumana se vyöryy esteiden lävitse, tai vähintään kiertää ne, mutta vahvimman palon mentyä ohitse se hidastaa tahtiaan, jäähtyy ja lopulta jähmettyy. Siinä se sitten jököttää hamaan tulevaisuuteen asti. Tämän pelon varjossa Ajattelija päätti jatkaa opintojaan ja päätti tutustua jonkinsorttisiin käyttäytymistieteisiin.

Kirjallisuus osuikin suoraan ytimeen, sinne missä määritellään ihmisyyttä, eli juuri Ajattelijan mieliaiheeseen. Syksyisen kirpeät, mutta aurinkoiset ilmat houkuttelevat vielä väkijoukkoihin seuraamaan pienten ryhmien rupattelua ja stalkkaamaan heitä. Ajattelija ei ole tippaakaan kiinnostunut siitä, mistä ihmiset keskustelevat, vaan pelkästään heidän motiiveistaan ja rooleistaan pöydän ääressä. Millaisissa voimasuhteissa he ovat keskenään, kuka on ihastunut toisen mieheen tai häpeääkö joku satunnaista ystäväänsä seurueessa. Eleet ja liikkeet paljastavat kaiken.

Opinnot johdattelevat Ajattelijan juuri näihin aiheisiin ja heti hän törmäsi yhteen kiinnostavimmista: identiteetti. Ajattelija on sisäistänyt jo aiemmin sen, että identiteetti on osittain muuttuva ja muotoutuva, ja että sen osat koostuvat perimästä ja ympäristön vaikutuksesta. Uusi vinkkeli, jota hän ei ole tullut ajatelleeksi, on ulkoisen olemuksen vaikutus identiteettiin, ei yksilön itsensä, vaan ympäristön feedbackin vuoksi.

Jos yksilöllä on jokin ulkoinen ominaisuus, jonka vuoksi hän kokee tietyntyyppistä kohtelua ympäristöltä, se muovaa väistämättä omakuvaa. Haley Morris-Cafiero on valokuvaaja, Memphisin taidecollegen apulaisprofessori, jolla on merkittävästi ylipainoa. Hän on kuvannut ympäristön asenteita hyvin kuvaavan sarjan, jossa kohteena on hän itse jonkun satunnaisen kanssakulkijan kanssa. Ohikulkijat eivät säästele pilkkaansa, kun he kuvittelevat, ettei lihava nainen huomaa heitä.

Toisaalta, identiteetin muodostumiseen voi ulkopuolinen palaute vaikuttaa myönteisestikin. Omakuva voi olla aivan erilainen, mitä ulkoinen habitus todellisuudessa on. Jos ryhmä reagoi siihen sen rooliodotuksen mukaisesti, miltä yksilö näyttää, he voivat hyvinkin olla ottamassa henkilöä roolin mukaiseen ryhmään. Tämä voi tulla mukavana yllätyksenä ja uuden roolin mukainen identiteetti voi alkaa muodostua.

Vain oudoilla yksilöillä, joilla on aikaa paistatella päivää ja pohtia kanssaeläjien motiiveja, herää tällaisia ajatuksia. Ehkä heille Ajattelija mukaanlukien pitäisi suoda mahdollisuus uuden akateemisen elämän luomiseen. Onneksi meillä täällä Pohjolan perukoilla on kaikki mahdollista. Yliopisto-opiskelijan identiteetti olisi mukava muodostaa. Mutta se tulee sitten, kun on sen aika, yhtä varmasti kuin vanhan kuolema.