Se, joka ei tunne tarotin maailmaa yhtään, ei ymmärrä, mistä korteissa on kyse. Tarot on moniselitteistä itsetutkiskelua, joka vaatii objektiivista suhtautumista kyselyn kohteeseen. Se on itsereflektoinnissa vaikeinta.
Korteilla on sekä positiivinen että negatiivinen merkitys. Se riippuu muista nostetuista korteista tai noh, lukijan tulkinnasta. Se on syy, miksi ulkopuolinen näkökulma auttaa usein. Kortti voi todeta itsekkääksi tai varoittaa muiden itsekkyydestä, asiayhteydestä riippuen.
Korteissa on myös muutamia väärinymmärrettyjä yksilöitä, joita kauhuelokuvissa stereotyyppisesti viljellään. Kuolema esimerkiksi symboloi yleensä perinpohjaista muutosta, josta kyllä selviää. Paholainen taas kuvaa karismaattista ja puoleensavetävää energiaa, joka rohkenee kohdata vastoinkäymiset vahvana.
Torni taas on kortti, jota kannattaa pelätä, väliaikaisesti. Kuvassa salama iskee torniin, ja mies putoaa palavasta tornista. Kortti symboloi vanhojen rakenteiden sortumista, eikä aina tuskitta. Hirtetty mies puolestaan kuvastaa uuden näkökulman syntymistä. Ei niin negatiivista, kuin voisi kuvitella?
Tarot on hieno tie avautua maailmankaikkeuden sanomalle. Se kannattaa ottaa vastaan ilman ennakkokäsityksiä. Tiedä, vaikka uusia ajatuksia heräisi, kun tuntematon puhuu toisesta, kuin tuntisi tämän entuudestaan? Riippumaton Ajattelija tuntee kortit omakseen. Treeniä tarvitaan, mutta kanava on selvästi auki. Tulisiko isona kortinlukijamummo aka. povari?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti