Aiemmassa postauksessa taannoin Riippumaton Ajattelija käsitteli rakkautta ja Rakkautta. Pohdinta on pakottanut tunnustamaan, että universaalin laadun lisäksi myös romanttista rakkautta on monenlaista. On myötähäpeää herättävää yltiöromantiikkaa, joka tuntuu kerrassaan naurettavalta ja saa vaivaantumaan.
Toista kohtaan voinee tuntea myös repivää, häiritsevää ja aggressiivista tunnetta, joka ei tue arkipäivää ja muuta elämää, vaan saa aikaan putkinäön. Se palaa kaikilla tasoilla sinisellä liekillä, ja kuluu väistämättä nopeasti loppuun. Se tuntuu hyvältä vain niinä hetkinä, kun saa olla yhdessä. Muu aika on piinaa.
Mutta se todellinen oikea laatu, se lienee lähempänä sekä pienellä että suurella kirjoitetun rakkauden määritelmää. Se luo halun kiintyä kohteeseensa, tasapainottaa arkea ja tuo varmuutta ja hyväksynnän tunnetta molemmille. Tämä oikeanlaatuinen tunne antaa tilaa kaikille osapuolille, eikä halua omistaa tai viedä kummankaan huomiota kokonaan. Oma arki muuttuu, mutta siihen jää silti tilaa persoonan aiemmalle elämälle. Tämä rakkaus on seesteistä, rauhallista, tasa-arvoista ja kunnioittavaa. Siihen sisältyy oma valinta ja Rauha.
Tämän pehmeämmän, viskositeetiltaan paksumman rakkauden varaan voi rakentaa, mitä haluaa. Se kannattelee riuhtomatta suotta. Se voi silti olla intohimoista, muttei kyyneliä kirvoittavaa kuten se metallinen, sorvinlastuna raastava. Se on oikein.
Pikkupakkasessa matosta saa punottua oivan makuupussin ja samalla ehtii siinä lämmitellessään pureskella asioita. Se on pohdiskelijan osa ja tie omaan henkiseen kasvuun.
Sekin on oikein.
Toista kohtaan voinee tuntea myös repivää, häiritsevää ja aggressiivista tunnetta, joka ei tue arkipäivää ja muuta elämää, vaan saa aikaan putkinäön. Se palaa kaikilla tasoilla sinisellä liekillä, ja kuluu väistämättä nopeasti loppuun. Se tuntuu hyvältä vain niinä hetkinä, kun saa olla yhdessä. Muu aika on piinaa.
Mutta se todellinen oikea laatu, se lienee lähempänä sekä pienellä että suurella kirjoitetun rakkauden määritelmää. Se luo halun kiintyä kohteeseensa, tasapainottaa arkea ja tuo varmuutta ja hyväksynnän tunnetta molemmille. Tämä oikeanlaatuinen tunne antaa tilaa kaikille osapuolille, eikä halua omistaa tai viedä kummankaan huomiota kokonaan. Oma arki muuttuu, mutta siihen jää silti tilaa persoonan aiemmalle elämälle. Tämä rakkaus on seesteistä, rauhallista, tasa-arvoista ja kunnioittavaa. Siihen sisältyy oma valinta ja Rauha.
Tämän pehmeämmän, viskositeetiltaan paksumman rakkauden varaan voi rakentaa, mitä haluaa. Se kannattelee riuhtomatta suotta. Se voi silti olla intohimoista, muttei kyyneliä kirvoittavaa kuten se metallinen, sorvinlastuna raastava. Se on oikein.
Pikkupakkasessa matosta saa punottua oivan makuupussin ja samalla ehtii siinä lämmitellessään pureskella asioita. Se on pohdiskelijan osa ja tie omaan henkiseen kasvuun.
Sekin on oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti